Lukupäiväkirja


Aloitamme lukupäiväkirjan 4.11. Toivon mukaan kaikki saavat jonkun oppikirjan hankittua siihen mennessä.

Kirjoitusohje: Klikkaa Edit this page, kirjoita oikeaan kohtaa ja paina Save. Jos jotain ongelmia tulee, ota yhteys opettajaan. Merkitse nimikirjaimesi oman tekstisi loppuun. Jos et pääse itse nettiin, kirjoita vastauksesi paperilapulle ja anna opettajalle, joka vie sen puolestasi tähän lukupäiväkirjaan.

30.11. Lukupäiväkirjatehtävä 4.

Valitse jokin alla olevista kysymyksistä ja vastaa oppikirjasi ja omien ajatustesi mukaan:
  1. Mikä tekee hyvästä ryhmästä hyvän? Kuvaile jokin hyvä ryhmä ja erittele sen ryhmän toiminnasta niitä asioita, jotka tekevät ryhmästä hyvän.
  2. Kuvaile jonkin hyvin tuntemasi ryhmän roolisuhteita, normisuhteita, tunnesuhteita ja valtasuhteita.
  3. Kuvaile jonkin käytännön esimerkin avulla ryhmän kaksoistavoitetta.
  4. Olet ollut mukana monissa ryhmäa kokemuksistasi teoriaan ryhmän kehitysvaiheista.

Vastaa alle...

1)
Hyvä ryhmä vaatii ryhmän tavotteiden asettamisen henkilökohtaisten eteen. Ryhmällä pitää olla yhteisiä tavotteita ja pitää käsitellä tunteitaan logiikalla eikä antaa tunteille liikaa valtaa. Tietenkin tunteet pitävät olla esillä jotta jokainen voi olla ryhmässä yksilönä eikä vain rattaana laitteistossa.

Minkä tahansa ryhmäurheilun joukkueessa on omat paikkansa jokaiselle pelaajalle. Jos esimerkiksi puolustaja lähtee hyökkäämään voi koko ryhmä musertua. Joukkueen pitää pelata joukkueen eikä tavoitella yksilön kunniaa.

JL

Hyvässä ryhmässä jokaisella on oma tehtävänsä ja roolinsa, siellä on myös omat toimintasäännöt eli normit, palkkionsa ja rangaistukset eli sanktiot. Ryhmän jäsenten välillä vallitsee luottamus, luovuus, yhteistyö ja sitoutuminen.
Ilmapiiriin positiivisesti vaikuttaa jäsenten välinen luottamus. Erityisesti sitoutuminen ryhmän asettamiin tavoitteisiin, joka lisää ryhmän tehokkuutta. Sitoutuminen myös lisääntyy mikäli ryhmän tavoite on selkeä.
NK


3. Esimekki purjelentokerhon toiminnasta ja sen ryhmästä: Päämääränä olisi olla pujelentokerho, jonka tavoite on tehdä mahdollisimman paljon lentoaikaa ja lentomääriä, jotta kerho toimisi. Tietysti täytyy huomioida myös talkootyö. Tunnetavoite olisi vaikka koossapysyminen ja tämäntakia tarvitaan johtajaa, joka jakaisi tasapuolisesti lentoja kerhon kalustolla, jotta kaikki pääsissivät lentämään.

Tämä siis tarkoittaa, että jokainen saa lentoja, jotta kerhossa pysytään ja aikaa sekä lentokertoja jotta kerhotoiminta jatkuisi (taloudellinen puoli tulee myös lennoilta perittävistä maksuista tähän mukaan). Lisäksi turvallisuus on huomioitava toiminnassa.

Tavoite on siis säilyttää harrastusmahdollisuus ja saada kerholle hyvä maine.
KV



1)
Ryhmästä tekee hyvän se, että jokaisella on oma tehtävä ja jokainen tekee sen asian eteen jotakin. Lue esimerkiksi jokin teksti ja kertoa siintä omalle ryhmälle. Hyvä ryhmä on myös sellainen, joka ottaa huomioon toiset ryhmässä olija, antavat rakentavaa palautetta ja korjaa yhdessä virheet. Auttavat pulassa olijaa.
Jos ryhmässä tulee erimielisyyksiä on niistä selvittävä puhumalla. Ryhmän on päästävä omaa tavoitteeseen asioissa.
M.H

16.11. Lukupäiväkirjatehtävä 3.

Vastaa yhteen tai useampaan kysymykseen: a) Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii? b) Mitä oppiminen on? c) Miten oppiminen eri ikävaiheiden oppiminen tapahtuu? Katso videoleikkeitä Opettaja.tv:stä myös lyhyt videoleike vauvan oppimisesta ja lue kirjastasi. Kuvaile omin sanoin.

a) Pienellä lapsella oppiminen tapahtuu aivokuorella, jolloin siitä jää muistijälki.

Aikuisella taas oppiminen tapahtuu aistihavaintojen kautta. Tämän jälkeen kokoemus menee työmuistiin (toimii koko ajan ja työstää 1 - 7 asiaa kerrallaan). Kun asia menee säilömuistiin (säilömuisti ja työmuisti ei kuitenkaan erillisiä), niin se pysyy siellä loppuelämän ajan. Esim. kokeessa tämä ei kuitenkaan täysin palaudu, ellei henkilö ole tehnyt muistisääntöjä tai käytä avainsanoja, jolloin pääasian voi muistaa. Kyseessä on siis kognitiivinen prosessi.

Oppimisen aikana hermverkot muuttavat aivojen toimintaa niin rakenteellisesti, kuin tominnallisesti (toiminnallisesti hermosoluissa).

KV


B)
Oppiminen on prosessi, jossa keskeisiä ovat tiedonkäsittelyyn ( Kognitiivinen) liittyvät toiminnot ,
kuten ajattelu ja muistitoiminnot.Oppiminen on uuden tiedon tallentamista kestomuistiin, niin että
sen uudelleen haku on mahdollista. Lisäksi oppimisprosessiin liittyvät motivaatio, erilaiset
suuntautumistavat oppimiseen, sekä oppimismenetelmät. Oppiminen on myös vanhan tiedon parantamista.
NK



b) Oppimista on monenlaista. Jotkut oppivat lukemalla, toiset kirjoittamalla ja jotkut ihmiset oppivat kuuntelemalla. Oppiminen on prosessinomainen.
sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin auttaa luomaan hyvää ympäristöä. Oppiakseen ihminen tarvitsee motivaatiota ja kognitiivisia toimintoja. Osaa havaita, ajatella ja ratkaista uusia tietoja.

M.H


9.11. Lukupäiväkirjatehtävä 2.


Valitse jokin psykologian lähestymistapa (ns. koulukunta) ja piirrä kuva, jossa näkyy kyseisen lähestymistavan käsitys ihmisen toiminnasta, miksi ihminen toimii, kuten toimii? Anna kuva opettajalle. Jos osaat, voit myös itse laittaa kuvan tänne. Opettaja voi liittää luvan saatuaan kuvia tänne (jahka ehtii).


4.11. lukupäiväkirjatehtävä 1.


Kirjoita vastauksesi maanantaihin 9.11. mennessä. Silmäile oppikirjasi se osa, joka käsittelee aiheita Mitä psykologia on? ja Psykologia tieteenä. Valitse jokin luku, jossa näyttää olevan sinulle eniten uutta asiaa. Lue syventyen. Kirjoita lyhyesti seuraavien apukysymysten avulla:
  1. Mitä lukemasi kappale käsitteli?
  2. Mitkä olivat kappaleen avainsanat (keskeiset käsitteet)?
  3. Mikä asia kappaleessa oli sinulle uutta?
  4. Tee lukemasi perusteella tietokilpailukysymys.

Psykologia on tiede

VAIHE 2: Korrelatiivinen tutkimus

Kappaleessa käsiteltii korrelatiivistä tutkimusta, eli tutkimusta jossa selvitetään eri muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä. Kappaleessa käytettiin esimerkkinä että opiskelijan läsnäolo tunneilla korreloi positiivisesti opiskelijan koulumenestykseen kun taas tekstivietin kirjoittaminen korreloi negatiiviesti. Korrelaatiolla ei kuitenkaan saada varmoja vastauksi. Se että opiskelija kirjoittaa tekstiviestejä tunneilla ja hänen koulumenestys kärsii ei tarkoita että koulumenestys kärsii tekstiviestien takia. Mutta osoittaa että huonolle koulumenestykselle ja tekstiviestien kirjoittamiselle saattaa löytyä yhteinen syy.

Uutta kappaleessa minulle oli käsite korrelaatio.

Kappaleen keskeiset käsitteet olivat positiivinen ja negatiivinen korrelaatio

Tietokilpailukysymys: Mitä tarkoitetaan negatiivisella korrelaatiolla?

JL


Psykologia on tiede

Vaihe 1: Hyvän tutkimusongelman etsiminen


Lukemassani tekstissä tutkitaan ja käsitellää nuorten aggressiivisuutta huonona minäkäsitteenä.
Perehdytään tietoon, joka tiedetään entuudestaan. Ratkaistaan käytännöllisiä pulmia ja selvitetään tutkimuksien pohjalta kysymyksiä. Tällöin rajataan tutkimusongelma eli kysymys, johon halutaan saada vastaus. Miksi nuori käyttäytyy niin kuin käyttäytyy ahdistuneena. Tekoa seuraa seuraamukset asioista.
Avainsanoja tässä tekstissä oli aggressiivisuus, hypoteesi (väite, joka on ennuste tutkimusten keskeisimmistä tuloksesta) ja tutkimusongelma.
Uutta oli käsite hypoteesi ja tutkimusongelma.

Tietokilpailukysymys: Mitä on telepaattinen yhteys ja miten se vaikuttaa?

M.H


Psykologia on tiede
Kuvaileva tutkimus – ja tapaustutkimus
Kappale käsitteli kuvailevaa ja tapatutkimusta ja sen keskeisinä käsitteinä olivat kuvaile tutkimus,
joka tähtää tutkimuskohteen ominaisuuksien tarkkaan ja ymmärtävään kuvaamiseen. Kuvailevalla
tutkimusotteella voitaisiin selvittää esimerkiksi sitä millaisiin väkivallantekoihin nuoret syyllistyvät,
millaisissa olosuhteissa ne tapahtuvat ja ketkä ovat ne tyypillisimmät nuoret ketkä väkivaltatekoihin tavallisimmin syylistyvät.

Kappaleen toisena keskeisenä käsitteenä oli tapatutkimus, tapatutkimusta käytetään silloin kun
halutaan saada syvälle luotaavaa ja monipuolista tietoa, yksittäisestä henkilöstä, ryhmästä tai tapahtumasta
esim. Jos tutkija olisi kiinnostunut sarjamurhaajan elämästä ja toiminnasta, hän olisi voinnut kohdistaa
tutkimuksen yhteen tai kahteen tapaukseen. Tavoitteena olisi muodostaa tarkka kokonaiskuva aiheesta eli
kyseisen rikollisen personaallisuuden piirteistä, elämänhistoriasta, toimintatavoista tai motiiveista.
Tapaustutkimuksessa on mahdollista saada perusteellista ja yksityiskohtaista tietoa tutkimuskohteesta,
mutta tämän perusteella on vaarallista tehdä pitkälle meneviä yleistyksiä.

Kappaleessa minulle oli uutta kuvailevatutkimus.

Tietokilpailukysymys; Mitä kuvailevalla tutkimuksella ei voida osoittaa?
NK

___

Psykologia on tiedeVaihe 2 Tutkimusmenetelmien valinta aineidton kerääminen



Luemani kappale käsitteli psykologian tutkimusta. Tässä kappaleessa tutustuttiin tutkimusmenelmien valintaan, ja kuinka aineistoa kerätään tutkimusta varten.

Kappaleessa keskeisiä käsitteitä ovat tutkimusmenetelmät (korrelatiivinen tutkimus, kuvaileva tutkimus ja tapaustutkimus). Lisäksi tutkimusmenetelmät voidaan jakaa ryhmiin: laadullinen (kvalitatiivinen) ja määrällinen (kvantitatiivinen).

Uutta olivat lähinnä käsitteet: Tutkimusmenetelmät (korrelatiivinen-, kuvaileva- ja tapaus- tutkimukset). Korrelatiivisessa tutkitaan samanaikaisia ilmiöitä, kuvailevassa kuvataan kohde tarkasti, ja tapaustutkimuksessa saadaan yksityiskohtaista tietoa tutkimuskohteesta. Myös kielteinen minäkäsitys eli miten ajatella itsestäään negatiivisesti oli käsitteenä uusi. Myös käsite muuttuja psykologian puolelta sai uuden merkityksen. Eli onko toinen tosien tapauksen syy. Kvantitatiivinen, ja kvalitatiivinen tutkimus käsittein sisälsi uutta tietoa.

Tietokilpailukysymys: Mikä on ero kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen välillä?

KV


Kappale 5 Fysiologiset tutkimukset

Kappale käsitteli erilaisten fysiologisten toimintojen mittauksia.

Avainsanoina: fysiologinen mittaus, EEG, PET.

Fysiologiset mittaukset aiheena uusi, samoin se, että näiden mittausten avulla voidaan selvittää esimerkiksi stressitasoa.

Tietokilpailukysymys: Mitä PET-aivokuvauslaitteella voidaan tutkia?

PK

Korrelatiivinen psykologian tutkimus

Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden muuttujan välistä tilastollista yhteyttä. Yksi esimerkki tästä voisi olla kasvien nopea kasvu. Kasvun nopeus riippuu kastelun säännöllisyydestä. Jos kasvi saa tarvitsemansa vesimäärän, se kasvaa ja kukoistaa. Jos kasvia ei kasterlla säännöllisesti, sen kasvu hidastuu ja se voi kuolla.

Kappaleen keskeinen käsite korrelatiivinen tutkimus. Se on käyttökelponen silloin, kun tutkijat haluavat selvittää, esiintyvätkö tietyt ilmiöt samanaikaisesti.

Tietokilpailukysymys: Keksi kolme korrelaatioesimerkkiä.
AK